Dr. Heinrich Hoffmann:
Prinss' Grünewald ja Helmikki ja rakas aasi Lemmikki
Prinz Grünewald und Perlenfein mit ihrem lieben Eselein, 1871
 

Maailman kuuluisimman kuvakirjan, rakastetun Jörö-Jukan (Der Struwwelpeter, 1845) kirjoittaja, lastenpsykiatri Heinrich Hoffmann julkaisi bestsellerinsä ohella lukuisia kuvitettuja satuja, jotka ovat syyttä jääneet isoveljensä varjoon. Näistä viimeinen on Prinss' Grünewald ja Helmikki ja rakas aasi Lemmikki (Prinz Grünewald und Perlenfein mit ihrem lieben Eselein, 1871).

Satu kertoo ylimielisestä kuninkaanperheestä ja erityisesti sen lapsista, koppavasta prinssistä ja jalomielisestä prinsessasta. Kuninkaanlinnassa vallalle päässyt pahuus on saattaa koko valtakunnan perikatoon, kunnes pelastajaksi ilmaantuu taikavoimia hallussaan pitelevä aasi...

Loistavat arvostelut saanut Marras Workshopin musikaalinen Jörö-Jukka (2002) saa nyt jatkoa tämän kirjan muodossa. Ensimmäistä kertaa suomalaisilla lapsilla on mahdollisuus tutustua tähän leikittelevään runomuotoon puettuun teokseen, jota voi hyvällä syyllä nimittää Oikeaksi Satukirjaksi!

Suomenkielisestä riimittelystä vastaa myös tällä kerralla mainio Veikko Pihlajamäki.

Kuten Jörö-Jukkaa laadittaessa, myös Grünewaldin tapauksessa suomenkielinen riimittely syntyi vuorovaikutuksessa sävellystyön kanssa. V-P. Bäckmanin sävellys on muodoltaan lähinnä musiikkidraamaa, joten nuotit päätettiin jättää sisältämättä käsilläolevaan julkaisuun.

Jörö-Jukan jäljissä tulee Prinss' Grünewald
"Jos vammalalaisesta Marras Workshopista riippuu, saksalaisen lastenkirjallisuuden klassikon Jörö-Jukan isän Heinrich Hoffmannin koko tuotanto tulee suomalaisille tutuksi."
Riitta-Liisa Pirttikoski, Aamulehti, 27.10.2004

Kuvitettuja satuja Jörö-Jukan jatkoksi
"Hurjat sangkylootit tappavat hovin kruunupäät Heinrich Hoffmannin kirjassa, jonka on suomentanut riimilleen Veikko Pihlajamäki"
Risto Ojanen, Tyrvään Sanomat, 4.11.2004

Aasi hoitaa hommat
"Käännös on ... uskollinen niin riimeille kuin tavuillekin. Tuloksena on vääjäämättä vanhahtavia ja vähän väänneltyjä sanoja, mutta sellaisena suomennos on oikeastaan aika hyvin sopusoinnussa tarinan kanssa."
Mikko Nortela, Karjalainen, 9.1.2005

Pörröpään tovereita
"Jo Jörö-Jukassa Pihlajamäki osoittautui melkoiseksi riimitaituriksi. Niin uutuuskirjassakin ... Veikko Pihlajamäki on tehnyt suurenmoista kulttuurityöta ja taitavasti ... Nostettakoon siis malja hänelle ja hänen ennakkoluulottomalle kustantajalleen."
Riitta Kuivasmäki, Onnimanni 1/2005

Ei vanhene, ken lasta arvostaa
"Osaan niin huonosti 1800-luvun fraktuurasaksaa, että käsitykseni Jörö-Jukan tekijän runosadusta perustuu liki kokonaan suomennokseen. Sen perusteella Marras Workshopin uusin klassikko kelpaa hyvin ... Tuloksena on hellyttäviä ... riimejä, jotka sopivat yllättävän hyvin hienoon alkuperäiskuvitukseen."
Suvi Ahola, Helsingin sanomat, 22.3.2005

Nykykoululaisen sukellus 1800-luvulle
"Emmistä [Sievola, 11v] oli hauska juttu, että kirjassa oli vierekkäisillä sivuilla sama suomeksi ja saksaksi, vaikkei hän saksaa osaakaan. - Huomasin silti, että jotkut sanat ovat saksan kielessä tuttuja ... Saksankielinen teksti on painettu vanhanaikaisella fraktuuralla, mutta Emmi sai silti sanoista selvää."
Leena-Maija Lindquist, Hämeenkyrön Sanomat, 21.4.2005